Siirry suoraan sisältöön
Poikkileikkauskuvitus kaivoksesta, jossa kolme pinnalta sähköä saavaa louhintakonetta poraa kilpaa kohti lohkoketjun seuraavaa lohkoa ja ensimmäisenä perille ehtineen koneen löytämästä hehkuvasta lohkosta nousee palkkiokolikoita kuilua pitkin maan pinnalle.

Kryptovaluutan louhinta – miten krypton louhinta toimii?

Table of Contents

Louhinnalla (englanniksi mining) viitataan prosessiin, jossa tietokoneet vahvistavat lohkoketjun siirtoja ja luovat samalla uusia kryptokolikoita. Tässä oppaassa käymme faktapohjaisesti läpi, miten louhinta toimii vaihe vaiheelta, millaisilla laitteilla sitä tehdään, mikä on sen kannattavuus ja miten louhinnasta saatua tuloa verotetaan Suomessa.

Mitä kryptovaluutan louhinta tarkoittaa?

Kryptovaluutan louhinta on tietokoneiden tekemää laskentatyötä, jolla ylläpidetään ja turvataan hajautettua tilikirjaa eli lohkoketjua. Jos haluat kerrata perusteet, lue erillinen oppaamme siitä, mikä on lohkoketju. Louhinnassa tietokoneet kilpailevat siitä, kuka saa koota seuraavan tapahtumalohkon ketjuun. Onnistunut louhija saa palkkioksi uusia kolikoita sekä lohkoon sisältyvien siirtojen transaktiomaksut.

Louhinnalla on siis kaksi tehtävää: se vahvistaa verkon tapahtumat ilman pankkia tai muuta keskusviranomaista, ja se laskee liikkeeseen uusia kolikoita hallitulla tahdilla. Tunnetuin esimerkki on Bitcoin – jos et ole varma, mikä on Bitcoin, kannattaa tutustua ensin siihen, sillä se on yhä laajimmin louhittu kryptovaluutta.

Miten louhinta toimii vaihe vaiheelta?

Louhinta perustuu matemaattisen arvoituksen ratkaisemiseen. Käytännössä prosessi etenee näin:

  1. Siirrot kerätään lohkoon. Verkossa odottavat maksut kootaan ehdokaslohkoksi, joka odottaa vahvistusta.
  2. Louhija etsii oikeaa ratkaisua. Tietokone laskee lohkon tiedoista tiivisteen eli hash-arvon yhä uudelleen ja muuttaa joka kierroksella pientä apulukua, jota kutsutaan nimellä nonce.
  3. Tavoitteena on riittävän pieni hash. Verkko hyväksyy lohkon vasta, kun hash-arvo alittaa asetetun raja-arvon. Oikean arvauksen löytäminen vaatii valtavasti yrityksiä, mutta sen tarkistaminen on muille nopeaa.
  4. Lohko lisätään ketjuun. Ensimmäisenä kelvollisen ratkaisun löytänyt louhija lähettää lohkon verkkoon. Muut solmut tarkistavat sen ja hyväksyvät sen osaksi lohkoketjua.
  5. Louhija saa palkkion. Uudesta lohkosta louhija saa lohkopalkkion (uusia kolikoita) ja siirtomaksut.

Bitcoinissa uusi lohko syntyy keskimäärin noin kymmenen minuutin välein. Verkko säätää arvoituksen vaikeustasoa noin kahden viikon välein (2016 lohkon välein) niin, että tahti pysyy vakaana, vaikka laskentatehoa tulisi lisää tai poistuisi.

Proof of Work – louhinnan taustalla oleva periaate

Louhinta liittyy konsensusmekanismiin nimeltä Proof of Work (PoW, suomeksi työntodiste). Konsensusmekanismi on sääntö, jolla hajautettu verkko pääsee yhteisymmärrykseen siitä, mikä tapahtumahistoria on oikea. Proof of Workissa tuo yhteisymmärrys perustuu tehtyyn laskentatyöhön: mitä enemmän laskentatehoa verkkoa suojaa, sitä kalliimpaa sen huijaaminen on.

Juuri tämä laskentatyö kuluttaa paljon sähköä, mikä on PoW-louhinnan tunnetuin haittapuoli. Kaikki kryptovaluutat eivät käytä louhintaa lainkaan: monet ovat siirtyneet energiatehokkaampaan Proof of Stake -malliin, jossa uusia lohkoja ei louhita vaan ne tuotetaan lukittujen kolikoiden perusteella. Palaamme louhinnan ja stakingin eroon tarkemmin jäljempänä.

Louhintalaitteet: CPU, GPU ja ASIC

Louhintaan on kolme päälaitetyyppiä, joiden teho ja käyttötarkoitus poikkeavat selvästi toisistaan:

  • CPU eli prosessori. Tavallisen tietokoneen suoritin. Nykyään suurimpaan osaan kryptovaluutoista CPU-louhinta on liian hidasta, mutta joitakin kolikoita louhitaan edelleen juuri prosessorilla.
  • GPU eli näytönohjain. Pelikäyttöön tarkoitetut näytönohjaimet pystyvät laskemaan monia tehtäviä rinnakkain, joten ne sopivat harrastelouhintaan ja useiden eri algoritmien louhintaan.
  • ASIC eli sovelluskohtainen piiri. Vain tiettyä louhinta-algoritmia varten rakennettu ammattilaite. ASIC on omassa tehtävässään ylivoimaisen tehokas, mutta kallis eikä taivu muuhun käyttöön.

Seuraava taulukko kokoaa laitetyyppien erot yhteen:

Vertailu

LaitetyyppiSoveltuvuusTeho louhinnassaTyypillinen käyttäjä
CPU (prosessori)Vain tietyt algoritmit, esim. Monero (RandomX)MatalaHarrastaja, kokeilija
GPU (näytönohjain)Monet eri algoritmitKeskitasoHarrastaja, pienimuotoinen louhinta
ASIC (erikoispiiri)Vain yksi algoritmi, esim. Bitcoin (SHA-256)KorkeaAmmattimainen louhinta

Louhinta-algoritmit ja louhittavat kryptovaluutat

Eri kryptovaluutat käyttävät erilaisia louhinta-algoritmeja, ja juuri algoritmi ratkaisee, millainen laitteisto louhintaan kannattaa. Yleisimpiä ovat:

  • SHA-256 – Bitcoin. Bitcoinin käyttämä algoritmi, jota louhitaan käytännössä vain tehokkailla ASIC-laitteilla.
  • Scrypt – Litecoin. Litecoinin käyttämä algoritmi, joka suunniteltiin alun perin tavallista muistia kuormittavaksi.
  • RandomX – Monero. Tarkoituksella tavallisille prosessoreille optimoitu algoritmi, jonka tavoitteena on vaikeuttaa ASIC-laitteiden etumatkaa ja pitää louhinta hajautettuna.

Tärkeä huomio: Ethereum ei ole enää louhittavissa. Ethereum siirtyi syyskuussa 2022 toteutetussa päivityksessä (The Merge) Proof of Workista Proof of Stakeen, minkä jälkeen sen louhinta näytönohjaimilla tai ASIC-laitteilla loppui kokonaan. Myös monet uudemmat verkot, kuten Cardano, perustuvat louhinnan sijaan stakingiin.

Soololouhinta vai louhintapooli?

Louhintaa voi tehdä kahdella tavalla. Soololouhinnassa yksittäinen louhija kilpailee omin laittein koko verkkoa vastaan. Palkkio on tällöin suuri, mutta sen saaminen on isoissa verkoissa epätodennäköistä, koska laskentatehoa on maailmanlaajuisesti valtavasti.

Siksi useimmat liittyvät louhintapooliin, jossa monet louhijat yhdistävät tehonsa ja jakavat lohkopalkkiot tehdyn työn suhteessa. Pooli maksaa pienempiä mutta tasaisempia palkkioita ja perii yleensä pienen palvelumaksun. Harrastajalle pooli on lähes aina ainoa realistinen tapa saada tuottoa suurista PoW-verkoista.

Kannattavuus: sähkö, laitteet ja kurssiriski

Louhinnan kannattavuus riippuu ennen kaikkea kolmesta tekijästä: sähkön hinnasta, laitteiston tehokkuudesta ja louhittavan kolikon markkinahinnasta. Koska louhinta kuluttaa paljon sähköä, kannattavuus paranee siellä, missä sähkö on halpaa. Suomessa louhinnan kiinnostavuutta on lisännyt se, että laitteiden tuottamaa hukkalämpöä voidaan hyödyntää esimerkiksi kiinteistöjen lämmityksessä.

Kannattavuutta syövät useat tekijät:

  • Nouseva vaikeustaso. Kun verkkoon tulee lisää laskentatehoa, arvoituksen vaikeus kasvaa ja saman palkkion saaminen vaatii enemmän työtä.
  • Laitteiden vanheneminen. Uudemmat laitteet syrjäyttävät vanhat nopeasti, jolloin vanhasta laitteesta tulee kannattamaton.
  • Lohkopalkkion puoliintuminen. Esimerkiksi Bitcoinissa lohkopalkkio puolittuu noin neljän vuoden välein. Vuoden 2024 puoliintumisen (halving) jälkeen palkkio on 3,125 bitcoinia lohkoa kohti. Bitcoineja voidaan laskea liikkeeseen enintään 21 miljoonaa, minkä jälkeen louhijoiden tulot perustuvat pelkkiin siirtomaksuihin.
  • Kurssiriski. Louhinnan tuotto on sidottu kolikon hintaan, joka voi vaihdella voimakkaasti.

Louhitut kolikot kannattaa säilyttää turvallisessa lompakossa. Voit tutustua erikseen siihen, millaisia vaihtoehtoja on tarjolla, esimerkiksi oppaassamme suomalainen krypto lompakko.

Louhinnan verotus Suomessa

Verohallinnon mukaan kryptovarojen louhinnasta saatu tulo on Suomessa veronalaista. Olennaista on, millä mekanismilla kolikot on hankittu:

  • Proof of Work -louhinta verotetaan lähtökohtaisesti ansiotulona, ja se ilmoitetaan veroilmoituksella kohdassa muut ansiotulot.
  • Proof of Stake -tulo (staking) verotetaan pääomatulona.

Louhittujen kolikoiden arvo lasketaan sen euromääräisen kurssin mukaan, joka kolikolla on sillä hetkellä, kun se saapuu lompakkoosi. Louhintaan käytetyn laitteiston hankintamenoa voi vähentää tulonhankkimismenona sen mukaan, kuinka suuri osa käytöstä on louhintaa – Verohallinnon ohjeistuksessa osuudet ovat 25 %, 50 % tai 100 %. Kun myöhemmin myyt tai vaihdat louhimasi kolikot, mahdollinen arvonnousu verotetaan luovutusvoittona. Lisää aiheesta löydät oppaasta kryptosijoitusten verotus Suomessa. Tarkista yksityiskohdat aina ajantasaisesta Verohallinnon ohjeesta.

Louhinta vs. staking – kaksi eri tapaa ansaita

Louhinta sekoitetaan usein stakingiin, vaikka kyse on kahdesta eri asiasta. Louhinta kuuluu Proof of Work -verkkoihin ja perustuu laskentatehoon ja sähköön. Staking taas kuuluu Proof of Stake -verkkoihin: siinä et osta laitteita etkä kuluta sähköä, vaan lukitset olemassa olevia kolikoita verkon turvaamiseksi ja saat vastineeksi palkkioita.

Esimerkiksi mikä on kryptovaluutta -perusteissa mainittu Cardano ei käytä louhintaa lainkaan, vaan sen turvallisuus perustuu stakingiin. Jos energiatehokkaampi vaihtoehto kiinnostaa enemmän kuin laitteistoon ja sähköön sidottu louhinta, kannattaa perehtyä juuri Proof of Stake -malliin.

Vastuuvapauslauseke

Vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on yleistä, faktapohjaista tietoa kryptovaluuttojen louhinnasta eikä sijoitus-, vero- tai talousneuvontaa. Kryptovaluuttojen arvo voi vaihdella voimakkaasti, ja louhinta voi olla myös tappiollista. Louhintaan ja sen verotukseen liittyvät säännöt voivat muuttua – varmista ajantasaiset tiedot aina Verohallinnosta ja tee omat päätöksesi huolellisen harkinnan pohjalta.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Mitä Bitcoinin louhinta on?

Bitcoinin louhinta on laskentatyötä, jolla vahvistetaan Bitcoin-verkon siirrot ja luodaan uusia bitcoineja. Louhijat kilpailevat siitä, kuka ratkaisee lohkon matemaattisen arvoituksen ensimmäisenä, ja onnistunut louhija saa palkkioksi uusia kolikoita ja siirtomaksut.

Voiko kryptovaluuttaa louhia tavallisella kotitietokoneella?

Teknisesti kyllä, mutta suurten verkkojen kuten Bitcoinin louhinta tavallisella koneella on käytännössä kannattamatonta kovan kilpailun vuoksi. Joitakin prosessorille suunniteltuja kolikoita, kuten Moneroa, voi edelleen louhia CPU:lla, mutta tuotto jää yleensä pieneksi.

Kannattaako louhinta Suomessa?

Kannattavuus riippuu sähkön hinnasta, laitteiston tehosta ja kolikon kurssista. Suomessa etuna on mahdollisuus hyödyntää laitteiden hukkalämpö, mutta nouseva vaikeustaso, laitteiden vanheneminen ja kurssiriski voivat tehdä louhinnasta tappiollista.

Voiko Ethereumia vielä louhia?

Ei. Ethereum siirtyi syyskuussa 2022 Proof of Workista Proof of Stakeen, minkä jälkeen sen louhinta ei ole enää mahdollista. Nykyään Ethereumin verkkoa ylläpidetään stakingilla louhinnan sijaan.

Pitääkö louhinnasta maksaa veroa?

Kyllä. Verohallinnon mukaan Proof of Work -louhinnasta saatu tulo verotetaan Suomessa ansiotulona ja staking-tulo pääomatulona. Kolikoiden myöhempi myyntivoitto verotetaan erikseen luovutusvoittona.